Cirkon ympärivuotisen taiteellisen toiminnan rahoituksen rakenne

Cirko on julkisesti tuettu yhdistyspohjainen organisaatio. Siksi avoimuus koko toiminnan lävistävänä eetoksena on erittäin tärkeätä. Puhun mielelläni hyvin avoimesti Cirkon ohjelmistobudjetista. Olen tehnyt tätä jo jonkin aikaa neuvotellessani kausiohjelmiston sopimuksia. On hyödyllistä ajoittain avata Cirkon taiteellisen budjetin rakennetta koko jäsenistölle. Nyt keväällä on erittäin hyvä aika tehdä tätä avausta valmistellessani tilinpäätöstä ja vuosikertomusta.

Kuten monen muun suomalaisen kulttuuriorganisaation, myös Cirkon rahoitus rakentuu kolmesta osasta: valtion rahoitus, kunnan rahoitus ja oma rahoitus. Cirkon valtiolta tuleva rahoitus tulee Taiken harkinnanvaraisena toiminta-avustuksena. Kunnan rahoitus Cirkon yhteydessä tarkoittaa Helsingin kaupungin toiminta-avustusta. Cirkon oma rahoitus rakentuu pääpiirteissään pääsylipputuotoista, vuokratuotoista sekä hankerahoituksista. Oman rahoituksen osuus on viime vuosien aikana ollut lähes puolet Cirkon vuosibudjetista.

Hankkeet vaihtuvat vuosittain, joten jätän ne tämän tarkastelun ulkopuolelle ja keskityn vuosittain toistuvaan ydintoimintaan etenkin ohjelmiston näkökulmasta. Hankkeiden menojen ja tulojen sekä sekalaisten tuloerien rajaaminen alla olevien lukujen ulkopuolelle jättää kuvan hieman vajavaiseksi. ämä ei tässä yhteydessä ole erityisen olennaista, koska artikkelin aiheena on esitystoiminnan taloudellinen rakenne. Cirkon vuosikertomukset ovat vapaasti saatavilla Cirkon sivustolla. Niistä piirtyy kokonaisempi kuva Cirkon toiminnasta.

Alla vuoden 2019 lukuja pyöristettynä lähimpään sataan euroon. Käytän vuoden 2019 lukuja, koska 2020 on erittäin huono vertailuvuosi koronan ankaran kurituksen johdosta. Vuonna 2020 pääsylipputuloja, vuokratuottoja sekä muun muassa tapahtumien järjestämisestä tulleita muita tuottoja tuli aikaisempiin vuosiin verrattuna huomattavasti vähemmän. Tästä räikeimpänä esimerkkinä on pääsylipputulojen ja yritystilaisuuksien vertailu: vuonna 2020 pääsylipputuloja oli 38 200 € ja yritystilaisuuksien tulo oli pyöreä 0 €.

2019 menot
248 600 € Henkilökunnan palkat sivukuluineen
216 000 € Tila- ja vuokrakulut
159 200 € Korvaukset vierailijoille (enimmäkseen laskutettuja esityskorvauksia)
47 600 € Tuotantokulut
14 000 € Matkakulut
43 400 € Tiedotus- ja markkinointikulut
78 300 € Toiminnan muut kulut (taloushallinto-, toimisto- ja matkakuluja, poistoja)
807 100 € Yhteensä

2019 tulot
305 000 € Taike toiminta-avustus
200 000 € Helsingin kaupungin toiminta-avustus
133 500 € Pääsylipputulot
71 800 € Vuokratulot
84 100 € Yritystilaisuudet
794 400 € Yhteensä

Taiken toiminta-avustus menee suureksi osaksi henkilökunnan palkkoihin. Tämä on linjassa Suomen työllistävän kulttuuripolitiikan kanssa. Loput Taiken toiminta-avustuksesta kuluu tiedotus- ja markkinointikuluihin sekä toiminnan muihin kiinteisiin kuluihin. Helsingin kaupungin toiminta-avustus menee kokonaan tilakuluihin. Mutkan kautta suurin osa kaupungin tuesta palautuu takaisin kaupungille, sillä Cirkon vuokraisännän KOY Kaapelitalon omistaa kaupunki.

Ohjelmistonsa suhteen Cirko toimii pääosin vierailuteatterin toimintamallilla. Cirko siis ostaa valmiita teoksia kausiohjelmistoonsa. Olennaisena osana vierailuteatterin toimintamallia on myös tilavuokrauksen kautta rakentuva vierailuohjelmisto. Esittävien taiteiden alalla toimivat ryhmät vuokraavat Cirkon tiloja ja näiden ryhmien Cirkon tiloissa tapahtuvista teoksista viestitään vierailuohjelmistona. Tuotantotalona toimiminen on hiljalleen kehitteillä, mutta toimintamallin kehittäminen kunnolla vaatii enemmän rahaa ja työvoimaa.

Cirkon ohjelmistobudjetin raami on –80 000 €. Kuluvan vuoden ohjelmisto voi siis tehdä 80 000 € tappiota. Tappion osa ohjelmistobudjetissa koostuu suureksi osaksi tilavuokrausten ja tapahtumajärjestämisen tuotoista. Vuokratuottojen lisäksi lipputulot sisältyvät ohjelmistobudjettiin. Lipunmyyntitulojen kanssa vuoden 2019 ohjelmistobudjetti oli kokonaisuudessaan 213 500 €. Ryhmille maksettavat palkkiot vievät suurimman osan ohjelmistobudjetista.

Tilavuokraukset ja vuokrauksen pohjalle rakentuva vierailuohjelmisto saattavat näyttää ensisilmäyksellä siltä, että sirkukselle tarkoitettuja tiloja käytetään muuhun toimintaan. On karu tosiasia, että Cirkolla ei ole tarpeeksi rahaa pyörittää toimintaansa tässä laajuudessa ilman tilavuokrauksen tuottamaa tuloa. On myös hyvä muistaa, että suurin osa Cirkon tilavuokrauksen tuotoista ja lipputuloista päätyy loppuviimein kausiohjelman taiteilijoiden taskuun.

Sekä taidekentän toimijoiden että yksityisten tahojen kiinnostus Cirkon tiloja kohtaan on jatkuva etenkin nyt, kun Pannuhalli on remontoitu Tanssin talon teatteritilaksi. Korkeita tyhjiä tiloja, joissa on kattavat tekniset mahdollisuudet, on Helsingissä vähän. Cirkon tilavuokraukseen perustuva vierailuohjelmisto palvelee täten myös muiden esittävien taiteiden vapaan kentän toimintaa. Näin Cirkon tilat tulevat tutuiksi uusille yleisöille. Kun tilat ovat tutut, madaltuu kynnys samoissa tiloissa tapahtuvien nykysirkusteosten katsomiseen. Laaja yleisöpohja tekee hyvää koko nykysirkuksen kentälle.

Cirkon taiteellisesta toiminnasta puhuttaessa on tärkeätä koskettaa myös residenssitoimintaa. Taloudellisesta näkökulmasta residenssitoiminta jää täysin pimentoon, sillä raha ei vaihda käsiä Cirkon ja residenssitaitelijoiden välillä. Vuonna 2020 Cirko tarjosi 21 työryhmälle residenssejä yhteensä 423 päivää eli 60,5 viikkoa. Residenssit jakautuivat Cirkon molempiin saleihin. Residenssitoiminnan pyörittäminen ilman tuotantopakkoa on selkeä arvopäätös, joka tähtää taiteellisen vapauden tukemiseen. Kuten yllä olevista luvuista näkyy, tilat ja henkilökunta eivät ole Cirkolle ilmaisia. Tilojen ja työajan ohjaaminen ympärivuotiseen residenssitoimintaan on tärkeä taloudellinen päätös taiteellisesti monipuolisen nykysirkuskentän kehityksen tukemiseksi. Tätä varten Cirko on olemassa. Pysyäkseen olemassa Cirkon tulee olla ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävä organisaatio. Kestävällä pohjalla seisova organisaatio pystyy tarjoamaan taiteelle ja taiteilijoille vapauden lentää.

Jarkko Lehmus
Vt. toiminnanjohtaja, Cirko